Kuulumisia lumisesta Ljubljanasta

Kielikurssi on ohi ja tänään alkaa (ilmeisesti) oikea opiskelu. Kuulin tosin, että tämän viikon tunnit ovat lähinnä kurssien esittelyjä, joten rennosti mennään vieläkin. Lukukausi alkoi oikein mukavasti kun toinen kanadalaisista kämppiksistä päätti ilahduttaa meitä tekemällä aamiaiseksi pannukakkuja kotoaan tuomansa vaahterasiirapin kera :P Kyseisellä tyypillä on vähän taipumusta jättää sotkujaan sinne tänne, joten tää pannariaamiainen nosti vähän hänen pisteitään, eikä hänen sotkunsa ärsytä enää ehkä ihan niin paljon.

Kielikurssin arvosanana A eli 10, joten slovenian pitäisi olla nyt hallussa. Huomaa kyllä, että vähäisestäkin kielitaidosta on täällä hyötyä, vaikka useimmissa tilanteissa englannilla pärjääkin. Esim. "Sem tukaj" -olen tässä, ymmärtäminen auttoi eilen kun koitin sijoittaa itseäni tässä lähistöllä olevan valtavan hautausmaan kartalle.

Viimeiset sloveenin pänttäämiset kahvilassa. Pänttäämättäkin olisi pärjännyt kun koe oli niin helppo.

Viime viikko oli jälkeen kiireinen ja rankka, kun kurssin päätöstä piti juhlistaa kolme päivää putkeen. Ekana iltana katteltiin jotain jalkapallo-ottelua pubissa ja sen jälkeen mentiin johkin karseaan baariin (KMŠ). Torstaina meillä oli vielä tunti, vaikka koe olikin jo keskiviikkona, joten tunti ei ollut turhan vakava. Viimesanoikseen meidän huippukivaksi osoittautunut opettaja opetti meille pyynnöstä vähän kirosanoja ja muita käteviä sanontoja sloveeniksi. "Jebi se" - fuck you, "Spizdi!" -fuck off ja "sem pijana" -I'm drunk, muutamia esimerkkejä antaakseni :D Torstaina olikin sitten "viralliset" päätösbileet, joiden juomapelin aiheuttama mekkala aiheutti melkein häädön asukkaille. Jatkot klassisessa torstaipaikassa Compañerosissa, mikä oli myöskin täyteen ammuttu ja siksi aika karsea. Perjantaina vielä kiva perus-Metelkova-ilta, jonka jälkeen leffailta kavereilla oli paras mahdollinen lauantaisuunnitelma.

Sloveenin lisäksi olen oppinut hauskoja pelejä

Kävi muuten ilmi, että meiltä peritään täällä kirjaston käyttömaksua 14 euroa. Kirjastoa saa käyttää ilmankin, mutta jos haluaa lainata jotain ulos täytyy maksaa. Kyseisen kaltaisten maksujen periminen on vastoin Erasmus peruskirjaa, joten en ainakaan ihan suorilla mene sitä maksamaan, vaan ajattelin selvitellä ensin, onko asialle jotain tehtävissä. Tuskimpa, mutta selvitämpä nyt kuitenkin.

Kävi myöskin ilmi, etten päässyt lainkaan muiden tiedekuntien kursseille, joten nyt joudun valitsemaan kaikki kurssini omasta tiedekunnastani. Tämän hetkisen suunnitelman mukaisesti teen vain 20 pistettä, joten täytyy pitää sormet ristissä, että se riittää. Ei huvittaisi vain pisteiden vuoksi haalia mitään, mikä ei kiinnosta kun en tarvitse tutkintooni yhtä kurssia lukuunottamatta mitään täältä. Se, mikä voisi olla järkevää, olisi, että aloittelisin pikkuhiljaa lueskelemaan ja kirjoittelemaan gradua varten jo tänä keväänä. Se vaatii tosin vähän itsekuria alkaa tekemään sitä täällä itsenäisesti. Mutta nyt täytyy suunnata katsastamaan kurssi Genealogies of Citizenship, joka ei välttämättä kiinnosta ihan kympillä, mutta eihän sitä tiedä. Se vidimo moji prijatelji!

Kuulumisia ja faktoja

Kosteasta säästä huolimatta elämä Ljubljanassa on makoisaa. Viime viikon kivoja juttuja oli muun muassa perinteisten "hunajakakkujen" (honey cakes) koristelu Laškosta kotoisin olevan leipuripariskunnan johdolla, seinäkiipeily kielikurssiryhmän kanssa sekä uuden ystävän synttäribileet Metelkova jatkoineen.

Hunajakakut on vähän kuin piparkakkuja. Ne on muodoltaan

erilaisia riippuen vuodenajasta ja juhlapyhistä. Nyt ystävänpäivän
lähestyessä kaikista klassisin hunajakakku, eli sydän on tavallisin.
Hunajakakkuun liimattiin peili ja siihen liittyi tarina liittyen
"parinvalintaan" :)

Seinäkiipeily oli yllättävän rankka laji. Mutta tosi kivaa, suunnitelmissa mennä toistekin!

Tiistaina kävimme pyörähtämässä Tivolin valokuvanäyttelyssä, kansallismuseossa, nykytaiteen musossa ja luonnontieteellisessä museossa, sillä Preserenin päivän vuoksi museot olivat ilmaisia. Useammassakin olisi voinut käydä, mutta noissa oli ihan riittävästi ja sitten olikin taas aika syödä. Syömiseen menee täällä muuten suuri osa päivästä :) Tiistaina sanoin myös heipat hostellituttavuus Panulle, joka jatkoi matkaansa kohti Itävaltaa. Pari päivää sitten meidän taloon muutti myös uusi tyyppi, uusi huonekaverini kanadalainen Camille. Hän vaikuttaa oikein kivalta, joten eiköhän yhteiselo tule sujumaan jaetussa huoneessa hyvin! Alla pari kuvaa mun sopesta.

























Kävi muuten uskomaton tuuri tänään; käytiin turistitoimistosta hakemassa jotain esitteitä huomista slovenian käännöstehtävää varten ja käteen sattui jonkunnäköinen flaijeri tulevista keikoista. Apocalyptica soittaa täällä reilun viikon päästä, eikä keikka ollut vielä loppuunmyyty!! Olisi vaan kiva löytää joku, jonka kanssa mennä, mutta voi olla vähän hiljaista. Samassa lärpäkkeessä oli myös mainos Sonata Arctican keikasta, yllättävää! Sekin olisi ihan jees, mutta ei niin suosikki, että maksaisin toiset reilut parikymppiä.

Niin ja nyt kun on pitkästä aikaa on oikein tylsääkin kun ulkona sataa räntää, eikä viiti lähteä mihinkään (vaikka kutsu kävikin), niin taidampa vihdoin kehitellä jotain saamaani haasteeseen, jonka sain Sussun vaihtoblogista.

"Saatuaan tämän palkinnon on tarkoitus kertoa 7 faktaa ja laittaa palkinto eteenpäin."

7 faktaa... hmm. Yllättävän vaikea keksiä, kun ei viitsi alkaa lähteä hakemaan lisää Slovenia- ja Ljubljana-faktoja. Jos vähän laajennan tuota fakta-käsitettä ja kerron 7 asiaa :) 4 asiaa, jotka täällä on tosi kivoja ja 3, jotka on vähemmän kivoja. Kivat eka.

1. Kuten olen jo maininnutkin, opiskelijat syövät täällä herroiksi. Opiskelijat saavat kuukaudessa työpäivien verran "kuponkeja", joilla saa kolmen ruokalajin "lounaita" halvimmillaan alle eurolla ja kalleimmillaan n. 5 eurolla. "Kuponkeja" voi käyttää Ljubljanan lisäksi myös muissa kaupungeissa, muun muassa Mariborissa, Piranissa (huomasin jälkikäteen), Bledissä, Koperissa, Celjessä ja monessa monessa muussa paikassa. Lounastaminen on kivaa ja siihen on tullut tähän mennessä käytettyä keskimäärin 1,5 tuntia päivässä, viikonloput mukaan lukien.

2. ŠOU eli Ljubjanan yliopiston opiskelijajärjestö järjestää tosi paljon kaikkea kivaa ohjelmaa vaihtareille. Tähän mennessä meitä on kestitty mm. tutustumisillalla, opastetulla kaupunkikierroksella, luistelulla (en ollut tosin mukana), elokuvalla, seinäkiipeilyllä sekä laskettelureissulla. Ja kaikki viimeistä lukuunottamatta ilmaisia. Enemmänkin ohjelmaa olisi vaikka joka päivälle, jos vaan haluaisi. Ensi viikolla olisi vuorossa ainakin jonkinnäköinen paikallisen artistin esitys sekä tutustumiskierros ja olutmaistelut Union-olutpanimolla, jee!

3. Ljubljana kaupunkina ja vaihtarielämä ylipäätään on sellaista, ettei tekemisen tai seuran puutetta juuri ole. Uusia tuttavuuksia on paljon ja aina on jotain, mitä voisi olla tekemässä, eikä täällä oikein osaa olla vaan niin kuin kotona osasin. Mutta se on kivaa vaan! Koko ajan kokee kaikkea uutta ja hienoa! Tiivistetysti kolmas hieno juttu täällä on siis se, kuinka paljon uusia kavereita täältä on jo nyt saanut ja miten kivaa täällä onkaan puuhastella kaikkea.

4. Edelliseen kohtaan liittyen, kuten olen jo aiemminkin hehkuttanut, Ljubljana on sijainniltaan mahtava matkustamista ajatellen. Täältä on tosi helppoa ja useimmiten kohtalaisen halpaakin lähteä käymään naapurimaissa ja miksei kauempanakin. Esim. huhtikuussa menen käymään Budabestissä junalla hintaan 39 euroa edestakaisin. Auton vuokraaminen on kohtalaisen edullista, varsinkin jos sen tekee viidestään ja käyttää Atetia, joka antaa opiskelijoille 25% alennusta. Myös rinteisiin pääsee käsittääkseni helposti myös julkisilla. Rinteet Sloveniassa ovat tosin tänä talvena huonossa kunnossa ja jäisiä, koska täällä on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Laskureissu Itävaltaan voisi olla seuraavana kiikarissa :)

Sitten negatiivisia juttuja:

5. Ensimmäisestä kohdasta sekä säännöllisestä oluen juonnista johtuen huolestuttaa todella, kuinka paljon tässä pääsee lihomaan tämän kevään aikana. Ensimmäinen kuukausi täällä on mennyt todella epäterveellisesti eläen ja pikkuhiljaa täytyis löytää joku roti tähän hommaan. Terveellisesti syöminen on täällä melkoisen hankalaa, varsinkin jos ja kun haluaa syödä lounaan ravintolassa niinkuin muutkin. Lisäksi en ole löytänyt täältä vielä esim. rahkaa, mitä normaalisti syön paljon. Rasvatonta maitoakin löysin vasta tällä viikolla :) No, täytyy jossain vaiheessa tehdä aikaa liikunnalle, niin eiköhän se siitä.

6. Kimppa-asuminen vaatii hieman totuttelua. Olen aina pitänyt itseäni aika rentona tyyppinä, mutta nyt huomaan, että tietyissä asioissa olenkin aika tiukkapipo :) No, tähän mennessä asumisjärjestelyt on olleet tilapäisiä, talossa asuu väliaikaisia ihmisiä eikä vielä ole päässyt esim. sopimaan käytännöistä "pysyvän" porukan kanssa. Kuten arvata saattaa, siisteys on asia, joka on jo vähän ehtinyt ärsyttää. Poismuuttaneet ja matkustamaan lähteneet ihmiset ovat jättäneet talon tosi likaiseen kuntoon ja kamojaan ympäriinsä. Eipä ole auttanut muuta kuin siivota, kun ei halua liassakaan asua. Myös ihmetyttää ihmisten tapa jättää tiskejä kun lähtevät päiviksi pois... Itse en kehtaisi niin tehdä. Niitä en kyllä ole puolesta tehnyt, siinäpähän lojuvat pahimmillaan ruuantähteineen... yyh. Toinen asia, mikä on ärsyttänyt on se, että (onneksi väliaikaisesti asuvat) ihmiset jättävät kaikki valot päälle ja ovet auki. Täällä kun sähköstä maksetaan kulutuksen mukaan ja ovien sulkeminen on tärkeää, sillä käytävää ei lämmitetä. Jos ovet on auki, lämpö karkaa lämmitetyistä huoneista ja sähköä kuluu. No joo, se siitä avautumisesta :)

7. Edelliseen viitaten, viimeinen epäkiva asia on, että ainakin meillä on sisällä usein tosi kylmä. Yöksi saa pukea paljon päälle ja nukkua kahden peiton alla. Toisaalta olen jo aika tottunut tähän erilaiseen kylmään kuin mitä suomessa on. Kylmyys on erilailla kosteaa. Kummasti sitä tottuu siihen, että koko ajan on vähän vilu. Kevättä odotellessa!

Haasteen heitän toiselle täältä Lj:stä bloggaajalle Lauralle.

ps. asettelut on taas ihan päin honkia, mutten jaksa enää tapella tän bloggerin kanssa. Lahko noč! (Hyvää yötä!)

Viikonlopun road trip kuvina

Viime viikonloppuna vuokrattiin kolmen tytön kanssa pikkuinen Renault Clio ja suunnattiin kohti Italiaa, välietappina Piran Slovenian rannikolla. Reissu oli huisi, autoilu ajoittain hirvittävää, mutta kivaa ja varsinkin Venetsia iiihana kaupunki. Menomatkalla pysähdyttiin katsastamassa yksi Slovenian perusnähtävyyksistä eli Predjamski grad, linna, joka on rakennettu vuoren seinämään. Hiljaisessa, kauniissa ja pikkuruisessa Piranissa vietettiin yksi iltapäivä ja yö, keskiverto italialaiskaupunki Triestessä samanmoinen sekä Venetsiassa iltapäivä, yö ja maanantaipäivä. Menomatkalla käytettiin aikaa myös itse matkantekoon laittamalla GPS:n asetuksiin tietullien ja moottoriteiden välttö päälle. Se oli aika hauskaakin ja käytimme esimerkiksi noin viisi tuntia aikaa matkaan, jonka ajaa moottiritietä pitkin tunnin. Pahoittelut, että aikaa ja energiaa enemmälti kirjoitteluun ei juuri nyt ole. Tässäpä siis reissu kuvina:

Meirän kosla. Kuva otettu tienvarresta, johon oli pakko pysähtyä ottamaan kuvia kun rannikko tuli näkyviin.

Predjamski grad

Piran

Piran on täynnä söpöjä pikkukujia ja viehättäviä yksityiskohtia

Piranista edelleen

Jonkun pyykitkin pääsi valokuviin

(Piranissa) Baarit ja kuppilat oli kaikki kiinni, eikä juuri ketään missään. Mehän järjestettiin omat bileet pihalla parin viinipullon ja pähkinäpussin kanssa ulkona, jossa saattoi olla jopa lämpimämpi kuin hyisessä hostellissa.

Pari kuvaa lisää Piranista. Jälkimmäisessä näkyvillä myös linna, jonka huipulle kiivettiin illalla. Sloveniassa on muuten linnoja kaikkialla...

Ilta-aurinkoa Triestessä

Klassista Venetsiaa. Gondoliajelu maksaa muuten 80 euroa. Kuka hullu sellaisen summan maksaa? -Ainakin japanilaiset turistit.

Hmm... Empähän ole tainnut ennen syödä mitään niin, suoraan sanottuna ällöttävää. Halusin kokeilla jotain paikallista, joten tilasin omasta mielestäni kalaa venetsialaisittain valmistettuna. Siinähän oli sitten mustekaloja. Sellaisia selkeitä lonkeroita ja varmaan myös kokonaisia pieniä. Vähän kävi kyllä kateeksi kun muut söi vieressä herkullisennäköistä pitsaa. No tulipahan kokeiltua.

Venetsia muistutti ajoittain Intiaa jollain tavalla.

Kauniita ja erilaisia siltoja kaikkialla. Pienet kujat ja kanaalien paljous pistää tosin sisäisen kompassin rikki, joten Ventsiaan on todella helppo eksyä ja jopa samaan paikkaan voi eksyä useamman kerran.

Naamioita kaikkialla

Reissupoppoo. Kuvaajana samalla laitoksella Tampereella opiskeleva tyttö, joka on nyt Erasmuksena Veronassa. Törmättiin häneen sattumalta!

Kotimatka alkoi auringon laskiessa.

Lautailupäivä Krvavecissa

Olipahan makee lautailupäivä Krvavec-nimisessä hiihtokeskuksessa. Paikka sijaitsee vain 45 minuutin ajomatkan päässä Ljubljanasta ja sinne pääsisi helposti julkisillakin. Me oltiin matkassa kuitenkin vaihtariporukalla, sillä reissu oli ŠOU:n eli opiskelijajärjestön järjestämä. Päivälippu ja bussikuljetus kustansivat yhteensä 23 euroa, mikä tuntuu suomalaisittain pikkurahalta. Rinteitä ei ollut erityisen paljon, ne ei olleet erityisen pitkiä sekä suurin osa oli melko jyrkkiä ja jäisiä. Hienointa paikassa oli kuitenkin maisemat ja se, että koska oltiin pilvien yläpuolella, siellä oli todella aurinkoista ja muutenkin täydellinen keli. Ehkä pari astetta pakkasta ja aurinkoista, aah! Kuvista ei pysty todellakaan näkemään, miten hienonnäköistä siellä oli.

Taukoilemassa suomalais-ruotsalais-kreikkalaisessa seurassa

Päivän päätteeksi 6 tunnin laskemisen jälkeen olikin sitten aivan poikki ja jalat tottumattomana aivan makaronia. Olo oli väsynyt, mutta onnellinen :) Ljubljanaan päästyä piti viimeisillä voimilla käydä vielä Zeppelin hostellissa hyvästelemässä Molly, joka lähti seuraavana päivänä Ljubljanasta jatkamaan Euroopan kierrostaan. Kotiin päästyä vastassa oli taas uusi asukas, väliaikainen tämäkin. Talossa asustaa nyt vain yksi "vakituinen" mun lisäksi; rankalainen tyttö, joka on asunut talossa jo syksyn. Meidän lisäksi täällä pyörii kaksi kaverin kaveria kuukauden verran ja toinen heistä majoittaa pian myös vanhempiaan muutaman päivän. Tää on vähän kuin muumitalo :) Ovi on auki, että tervetuloa vaan!

Huomenaamuna aikaisin olisi lähtö seuraavalle reissulle. Meillä on tiistaisen pyhäpäivän takia viisi päivää vapaata kielikurssista, joten päätettiin lähteä piipahtamaan Italiassa parin suomalaisen ja yhden tanskalaisen tytön kanssa. Huomenaamuna suunnataan vuokratulla Renault Cliolla Rannikolle Piraniin päiväksi ja yhdeksi yöksi. Aamulla jatketaan Italiaan Triesteen yhdeksi päiväksi ja yöksi ja sunnutaiaamuna suunnataan pääkohteeseen eli Venetsiaan, josta palaillaan maanantai-iltana. Ajaminen Italiassa pelottaa, mutta eiköhän se siitä! Tiistaiksi haluttiin palata Ljubljanaan, sillä silloin on jonkinnäköinen kulttuuripäivä (runoilija Preserenin päivä) ja silloin useat museot ovat ilmaisia. Saattaapa täällä olla muutakin häppeninkiä, en ole kauheasti koittanut etsiä tietoa.

Seuraavat kuulumiset kolmen kaupungin pikavisiitiltä siis! Se vidimo!