Slovenia-tietoutta

Tässäpä hieman lisää tiivistettyä Slovenia-tietoutta. Kirjottelin nämä erästä kurssia varten (Monikulttuurisuus ja koulutuspolitiikka) ja tänne olen vähän muokannut ja tiivistänyt juttua ja koonnut vain yleistä tietoa Sloveniasta. Slovenian historia on monivaiheinen ja alueen historiaa on kuvattu jo 500-luvulta lähtien slaavien saapumisesta alueelle. En kuitenkaan aloita ihan sieltä saakka ja vedän varmasti monia mutkia suoraksi. Pääpiirteissään siis:

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Slovenia erottautui Itävalta-Unkarin keisarikunnasta ja siitä tuli yksi kuudesta Jugoslavian tasavallan maasta (Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia). Siirtymä tarkoitti samalla siirtymistä länsieurooppalaisen kulttuurin piiristä balkanilaiseen. Alue on ollut alusta alkaen kulttuurisesti ja kielellisesti vahva, joten 1900-luvun lopulla Slovenia päätti jättää Jugoslavian (silloisessa Jugoslaviassa Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja tavoitella itsenäisyyttä. Slovenian ja samaan aikaan myös Kroatian julistettua itsenäisyytensä kesäkuussa 1991, suurta Serbivaltiota kaavaillut Serbia aloitti sodan, joka nimettiin myöhemmin Slovenian sodaksi. Sota kesti vain kymmenen päivää ja johti Slovenian kohdalla itsenäistymiseen.

Itsenäistyminen vuonna 1991 ja liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 2004 ovat merkinneet Slovenialle paluuta länsieurooppalaisuuteen ja oman paikan etsintää eurooppalaisessa yhteisössä. Itsenäistymisensä jälkeen Slovenia tavoitteli tunnustusta ja roolia varteenotettavana osallisena kansainvälissä yhteisössä ja sen tärkeimpiä ulkomaanpoliittisia tavoitteita oli liittyä kansainvälisiin organisaatioihin ja yhteisöihin kuten esimerkiksi NATO, YK ja EU. Mukaan pääsyn lisäksi Slovenia on tätä nykyä saanut kunnian olla myös puheenjohtajamaana useissa organisaatioissa, mukaan lukien EU vuonna 2008. Yleinen mielipide EU:a kohtaan on edelleen hyvin myönteinen. EU-jäsenyyden positiiviset puolet ovat laajalti näkyvissä arkipäivässä muun muassa liikkuvuuden helpottumisena.

Sloveniaa voidaan pitää taloudellisen menestyksen ja vakauden esimerkkinä alueella. Sen bruttokansantuote on alueen korkein, infrastruktuuri erinomainen ja väestö koulutettua. Naapureihinsa verrattuna Slovenia on huomattavasti vähemmän korruptoitunut. Transparency Internationalin listalla Slovenia on sijalla 27, kun esimerkiksi Kroatia on sijalla 66. Itsenäistymisensä jälkeen Slovenia ottikin tietoisesti etäisyyttä entisen Jugoslavian alueen maihin, eikä halunnut tulla luetuksi Balkanin ongelma-alueeseen. Nykyään maa haluaa kuitenkin luoda suhteitaan Länsi-Balkanille voidakseen toimia eurooppalaisena väylänä alueelle.

Slovenian virallinen kieli on sloveeni ja sitä puhuu noin 88 % väestöstä. Sloveeni on latinalaisin aakkosin kirjoitettu slaavilainen kieli. Slovenian kielellä on ollut suuri merkitys koko Slovenian historiassa. Valtion olemassa olo ja itsenäistyminen ovat pitkälti kielellisen ja kulttuurisen identiteetin säilymisen ja ylläpitämisen ansiota. Slovenian irrottautuminen Jugoslaviasta juuri sellaisenaan liittyi vahvasti siihen, että alueella asuvilla oli yhteinen sloveenin kieli ja kulttuurinen identiteetti. Vuonna 2002 12,3 % (n. 123 000 ihmistä) kansalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin sloveenia. Tietyillä alueilla italia ja unkari ovat virallisia kieliä. Muita yleisimmin puhuttuja kieliä ovat bosnia, serbia ja kroatia.

Yleisten tietojen mukaan suurin osa slovenialaisista, noin 60 %, on roomalaiskatolisia. Muslimeita ja ortodokseja on noin 2 % prosentin vähemmistöt. Uskonnoista ei ole kuitenkaan tarkkoja tietoja, koska slovenialaisten ei tarvitse ilmoittaa uskonnollista vakaumustaan mihinkään. Eri uskonnollisia ryhmiä ja yhteisöitä on rekisteröityinä yhteensä 43.

Yksi maailman alhaisimmista syntyvyysluvuista (1,29 lasta/nainen) ja väestön suhteellinen vanhentuminen aiheuttanee muiden länsimaiden tapaan myös Sloveniassa tarvetta työperäisille maahanmuuttajille. Vuoden 1993 jälkeen Slovenian väestö onkin kasvanut ainoastaan maahanmuuton myötä. Viimeisin (30.06.2010) Slovenian nettomuuttoluku, eli maahanmuuttajien määrä vähennettynä maastamuuttajien määrällä, on noin 18 600. Lukua voi verrata vaikka Suomen noin 15 000:een. Sloveniaan muutetaan siis paljon, mutta sieltä muutetaan myös paljon pois. Suurin osa maastamuuttajista on ulkomaalaisia ja suurin virtaus on (takaisin) Bosnia-Hertsegovinaan sekä muihin entisiin Jugoslavian maihin. Tavallisinta on, että maastamuuttajat menevät takaisin lähtömaahansa. Vuoden 2000 jälkeen tarkasteltuna suurin määrä Slovenian kansalaisia on muuttanut Saksaan. Tänä päivänä ulkomaalaiset edustavat noin 4 % Slovenian väestöstä. Vuonna 2009 ulkomaalaisista maahanmuuttajista 47 % oli Bosnia-Hertsegovinan, 13 % Kosovon ja 10 % Serbian kansalaisia. Noin 7 % ulkomaalaisista maahanmuuttajista oli muiden EU-jäsenmaiden kansalaisia, näistä lukuisimpana bulgarialaiset, italialaiset ja slovakialaiset.

Sloveniassa voidaan ajatella olevan kahdenlaisia etnisiä vähemmistöjä; etniset yhteisöt eli italialaiset, unkarilaiset ja romaanit sekä etniset ryhmät eli serbit, kroatialaiset, bosnialaiset, albanialaiset, makedonialaiset sekä muutamia maahanmuuttajavähemmistöjä. Ensin mainituilla on virallisen vähemmistön status ja sen mukana tiettyjä oikeuksia, kuten muun muassa erityinen poliittinen asema. Slovenialaisia (etnisesti) maassa on noin 80 % kun taas suurimpia etnisiä vähemmistöjä ovat entisestä Jugoslaviasta juuriltaan olevat serbit (2 % väestöstä), kroatialaiset (1,8 % väestöstä). Unkarilaisia ja italialaisia sen sijaan on verrattain pienet vähemmistöt (0,3 % ja 0,16 % väestöstä).

Slovenian koulutusjärjestelmä on melko samanlainen kuin Suomen. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen ja se aloitetaan noin kuusivuotiaana. Sen jälkeen voi valita joko ammattiin valmistavan ammatti- tai teknisen koulun tai jatko-opintoihin valmistavan, nelivuotisen lukion. Koulutukseen käytetään noin 6 % bruttokansantuotteesta, mikä on keskimäärin OECD-maissa käytetty osuus. Sloveniassa on ammatillisia korkeakouluja, mutta yliopisto-opiskelu on suosittua. Julkisia yliopistoja on kolme; pääkaupungissa Ljubljanassa, Mariborissa ja Primorskassa. Suurin niistä on Ljubljanan yliopisto (65 000 opiskelijaa). Näiden lisäksi Nova Goricassa on yksityinen yliopisto.

Siinä siis yleisiä juttuja lyhyesti.

Esseessä mulla oli lähteenä:

Education in Slovenia. Ministry of education and sport. Government of the republic of Slovenia. Osoitteessa: http://www.mss.gov.si/en/areas_of_work/education_in_slovenia/

Klemelä, K. 1999. Slovenia-sivut: historia. Osoitteessa: http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/s_historia.htm

Kroflič, K. 2009. Multicultural education in Slovenia. The role of the inductive approach and education through arts in intercultural classroom. (draft version). Osoitteessa: www2.arnes.si/.../Berg-multicultural%20education%20in%20slovenia.doc

Možina, S. P. & Prešeren, P. (edit.), Prevajanje, M.Ž. (translation) 2009. Facts about Slovenia. Osoitteessa: http://www.ukom.gov.si/fileadmin/ukom.gov.si/pageuploads/dokumenti/Publikacije/FACTS2009novWEB.pdf

Nieminen, M. 2005. Eurooppa eläköityy eri tahtiin Tieto & Trendit. Tilastokeskus. Osoitteessa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_01_05_nieminen.html

Statistical Office of the Republic of Slovenia (SORS). Osoitteessa: http://www.stat.si/eng/index.asp

Suomen suurlähetystö, Ljubljana 2010. Osoitteessa: http://www.finland.si/public/default.aspx?nodeid=43053&contentlan=1&culture=fi-FI

Ulkoasiainministeriön maatiedosto (UM), Osoitteessa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17329&contentlan=1&culture=fi-FI

Integrating immigrant children into schools in Europe. Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA P9 Eurydice) 2009. Osoitteessa: eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/.../101EN.pdf

World Programme for Human Rights Education. Evaluation for the First Phase 2005-2009. Slovenia 2010. Osoitteessa: http://www2.ohchr.org/english/issues/education/training/docs/replies/SLOVENIA_Evaluation29April2010.pdf

Zavratnik, S. 2006. Contemporary Immigration and Asylum Policies in Slovenia. Annales: ser. hist. sociol. 16, 2/2006, s. 343-354.

Tilannepäivitys

Asiat etenee nyt kovaa vauhtia. Varasin menomatkan kulkupelit eli lennon Tampereelta Lontoon Standstedille (Ryanair), junan Lontoosta Pariisiin (Eurostar) ja lennon Pariisin Charles de Gaullelta Ljubljanaan (Easyjet). Sain kaikki matkat edullisesti ja hintaa noille tuli yhteensä n. 180 euroa eli huomattavasti vähemmän kuin halvin "suora" meno yhdellä vaihdolla. Halvaksihan tämä reissu ei muuten sitten tulekaan kun käväisee parissa kalliissa kaupungissa :) Lentoihin maksoin kaksi ruumalaukkua, jotka riittää vallan mainiosti Ryanairilla (15kg per laukku), mutta Easyjetin kohdalla täytyy olla tarkkana kun laukut saa painaa yhteensä(!) 20kg. Mitenkähän ihmeessä sitä osaa pakata tämmöseen lähtöön? Siitä pohdintaa ja panikointia varmaan myöhemmin...

Lähtöön on nyt siis noin 1kk 3vk, mikä ei ole paljon kun ottaa huomioon tämän iän mukana tulevan ajan kulun suhteellisen nopeutumisen. Ja tavallaan "lähtö", eli tavarat valmiina rinkassa ja matkalaukussa, tapahtuu jo vuoden vaihteessa kun täytyy jättää oma asunto ja siirtyä toisten nurkkiin reiluksi viikoksi. Aikataulu näyttää siis tältä: ma 10.1. Lontooseen, pe 14.1. Pariisiin ja tiistaina 18.1. Ljubljanaan. Kielikurssi alkaa vasta ma 24.1., joten tulee nyt sitten vajaa viikko hengailtua siellä etukäteen. Oon kyllä kuullut neuvoja, ettei sinne kannata/tarvii juuri etukäteen mennä, mutta noin ne aikataulut nyt vaan meni. Oonpahan ekana siellä saalistamassa asuntoja ja polkupyöriä :)

Asunnon etsimiseen ei ole voinut tehdä vielä kauheasti mitään kun ilmotuksia, joita oon löytänyt, etitään kämppistä aika lyhyellä varoitusajalla. Lähempänä siis sitä puuhaa. Mutta hyvän oloiselta nettisivulta vaikuttaa ainakin http://life-in-ljubljana.123405.n3.nabble.com/Room-exchange-f1320630.html ja sitten Ljubljanan Erasmusopiskelijoille lukuvuodelle 2010-2011 on oma facebook-ryhmä. Ljubljanassa lähes kaikki opiskelijat tuntuvat asuvan kimppakämpissä, usein jopa porukalla vuokratuissa omakotitaloissa, mikä kuulostaa aivan loistavalta. Opiskelija-asuntola ja huoneen jakaminen jonkun kanssa ei niinkään. Odotan kyllä kovasti tuota kimppa-asumista kun olen tässä asustellut jo aika kauan yksin ja tottunut omaan rauhaan. Täytyy vaan pitää sormet ristissä, että löytyy kivoja ja reiluja kämppiksiä ja reilu vuokranantaja.

Virallista "sinut on hyväksytty" viestiä ei ole tullut vieläkään Ljubljanasta, mutta sen sijaan kielikurssille (EILC) hyväksyntä tuli. Yhteyden pito Ljubljanan päästä on ollut tosi hyvää ja sieltä on lähetetty esim. jokaisen lomakkeen vastaanottamisesta varmistusviesti. Esimerkillistä. Aika monissa matkakertomuksissa kun kuvataan, että yhteydenpito vaihtoyliopistojen kanssa takkuaa.

Pääsin tässä muuten tekemään Slovenia researchia ihan opintopisteiden edestä, kun meidän piti valita kasvatustieteen syventävällä Monikulttuurisuus ja koulutuspolitiikka -nimisellä kurssilla jokin maa, jonka monikulttuurisuus- ja koulutuspolitiikkaan tutustutaan. Essee on vielä hitusen vaiheessa, mutta voisin postailla tänne myöhemmin keskeisiä löydöksiä. Slovenian lähihistoria on muuten aikas mielenkiintonen!

Jännää postia ja muuta edistystä

Postilaatikkoon kolahti tänään ns. paksukuori, eli vaihtoon liittyviä papereita; muun muassa todella virallinen englanninkielinen todistus erasmus-statuksesta, apurahan hakupaperit sekä tietoa Suomesta kymmenellä kielellä. Apuraha on tänä(kin) vuonna huimat 200€ kuukaudessa, joka ei varmaan kalliimpaan maahan mennessä paljon auttaisi. Onneksi olen menossa Sloveniaan!

Myös asuntoasiassa on tapahtunut edistystä ja vuokralainen asuntoon on löytynyt. Asuntohelppi-niminen nettisivusto oli kyllä todella tehokas, sitä kautta kyselyjä tuli vaikka kuinka. Muutama heistä kävi katsomassakin ja pääsin oikein valitsemaan heistä parhaan. Asuntooni muuttaa nyt chihuahua(!) sekä sen omistaja 21-vuotias TTY:llä opiskeleva tyttö, joka vaikutti mukavalta ja luotettavalta. (Palataan asiaan sitten kun olen pulassa vuokralaisen tai koiran takia). Saan jättää asuntoon suurimman osan huonekaluista ja vien ihan mielelläni sängyn ja henkilökohtaiset romppeet pois. Onneksi minulla on ihania ystäviä, joiden varastoja ja yläkertoja pääsen täyttämään, eikä tarvitse vuokrata mitään varastoa.

Lentoja en ole varannut vielä, mutta menosuunnitelma alkaa olla selvä. Koska suoraan lentäminen olisi tylsää, käväisen matkalla vähän Lontoossa ja Pariisissa :) Mä tarviisin varmaan tylsän miehen saamaan jotain todellisuudentajua näihin mun matkasuunnitelmiin. No joo, käydään siis Kaisan kanssa n. 5 päivää Lontoossa ja siitä jatkan junalla pidennetyksi viikonlopuksi tapaamaan työleirituttavuutta Pierreä Pariisiin. Hieno päästä kokemaan maailman toiseksi pisin rautatietunneli, n. 50 km, ja juna, jolla pääsee reilussa parissa tunnissa Lontoosta Pariisiin!

Nyt pitäisi varmaan alkaa tuntua todelliselta tämä lähtö, mutta silti tuntuu kuin olisin menossa vaan reissuun.