Plaah

No niin, nyt on sitten tavarat (melkein kaikki) muutettu kolmeen eri paikkaan ja rinkka ja matkalaukkukin tavallaan pakattuna. Lähtöön on aikaa enää vajaat pari viikkoa! Jotenkin nyt puuttuu kuitenkin sellanen innostus ja intoilu. Kummallista... Onkohan tämä jokin yleinenkin vaihe? Luulisi, että tässä vaiheessa olisi jo innoissaan kaikesta, mitä kohta tapahtuu, mutta ei. Ihan plaah.

Tavaroiden pakkaaminenkin jäi tosi viimetippaan, eikä tilannetta ainakaan helpottanut muuttopäivää edeltävä (todennäköinen) ruokamyrkytys ja siitä johtuva huonosti nukuttu yö. Samoin matkaoppaiden ja netin selaaminen Lontoon ja Pariisin osalta on vielä tekemättä. Toisaalta tosi jees, että tylsä muutto on nyt tehty (tai no pitää vielä mennä siivoamaan ja hakemaan muutama laatikko) ja voi hengailla ilman suurempia tavoitteita loppuajan. No toki täytyisi hoitaa vielä yksi tentti ja yksi essee, mutta muuten asiat ja järjestelyt aika reilassa. Ei itseasiassa ole enää juuri mitään hoidettavia asioita tekemättä. Lento- ja junaliput täytyisi tulostaa, siinä kaikki.

Ei kai mulla mitään järkevää sanottavaa tässä vaiheessa ole. Parin viikon päästä sitten alkaa olemaan!

Muutama viikko lähtöön

Paniikki! Vaan kaks viikkoa aikaa saada kämppä tyhjäksi. Laiskottaa vaan eikä jaksaisi millään pakata. Tavaran hävitys on onnistunut vaihtelevalla menestyksellä. Oon heittänyt paljon tavaraa roskiin ja kierrätykseen, mut silti tuntuu, että tavaraa on liikaa laatikoihin pakattavaksi ja toisten riesaksi vietäväksi. Vaatteita oon saanut myytyä vinon pinon ja niistä on tullut pätäkkääkin varmaan pari sataa euroa. Mihinkähän ne on jo muuten ehtinyt kadota? Ei ainakaan siihen 200 euron laskuun, jonka ylimääräiset (3 kuukauden jälkeen) 4 kuukautta poissa maasta tulee maksamaan vakuutuksen merkeissä.

Ljubljanasta on tullut viestiä sekä tuutorilta että kv-toimistosta koskien asumista. Ilmeisesti tilanne on suhteellisen hyvä ja on melko todennäköistä että opiskelijajärjestö onnistuu järkkäämään asunnon. Voi tosin käydä niin, että mulle tarjotaan punkkaa kahden hengen huoneessa, enkä oikein tiiä onko musta siihen. Toisaalta voishan sitä koittaa, mutta toisaalta, jos siihen joutuu sitoutumaan koko kevääksi niin sitten menee päätös hankalammaksi. Homma menee siis niin, että kun meen paikan päälle niin ensimmäisenä (muiden ”ensimmäisenä” hoidettavien hommien joukossa) täytyy mennä opiskelijajärjestön toimistoon (auki 12-15 eli heti klo 12) ja he antavat sieltä osoitteita, joita voi käydä katsomassa. Lisäksi laitoin hakemuksen suoraan yhteen yksityiseen opiskelijataloon, jossa on muutama yhden hengen huone ja paljon kahden hengen huoneita. Kaikki jaetulla keittiöllä ja kylppärillä. 14 neliön huone yksin on 250e + kulut (mitä ne sitten onkaan) ja paikka kahden hengen huoneessa 150e + kulut. Talo on äskettäin remontoitu ja sijaitsee Bezigradissa vaan noin puolen kilsan päässä Sosiaalitieteiden tiedekunnasta, mikä ois just passelia. Saa nähdä mitä sieltä kuuluu vai kuuluuko mitään.

Pännii muuten aika huolella nää pakkaset ja se, että klo 16 iltapäivällä näyttäisi tulevan yö. Ihana päästä vähän etelämpään, vaikka tiedän, talvi se on sielläkin. Ja Slovenian talvesta puheen ollen odotan tosi paljon sitä, että pääsee laskemaan sinne! Toivottavasti aikaa ja seuraa rinteesen löytyy pian. Lautailupuoli on tosin tuonut mukanaan pienoisen takkiongelman; olisi kätevää lähteä sellaisella takilla, joka sopii kaupungille ja rinteeseen, niin, ettei tarvitsisi olla kahta. Sellasta en omista ja kaupoista etsiminen on osoittautunut melko epätoivoiseksi. Ehkäpä vaan ostan sieltä toisen takin ja murehdin sitten myöhemmin, millä ilveellä saan kaikki kamat takasin Suomeen. No kierrellään nyt kauppoja vielä hetki...

Lähtö ja varsinkin muutto on nyt kyllä jo hurjan lähellä. Täytyis kaikkien vaihtojärjestelyjen lisäksi tehdä myös vähän Lontoo ja Pariisi tutkiskeluja, vaikka molemmissa kaupungeissa onkin paikalliset oppaat :) Kävi nimittäin niin, ettei Lontoossakaan tarvitse asua hostellissa. Mutta silti, vinkkejä Lontooseen ja Pariisiin otetaan vastaan!

Slovenia-tietoutta

Tässäpä hieman lisää tiivistettyä Slovenia-tietoutta. Kirjottelin nämä erästä kurssia varten (Monikulttuurisuus ja koulutuspolitiikka) ja tänne olen vähän muokannut ja tiivistänyt juttua ja koonnut vain yleistä tietoa Sloveniasta. Slovenian historia on monivaiheinen ja alueen historiaa on kuvattu jo 500-luvulta lähtien slaavien saapumisesta alueelle. En kuitenkaan aloita ihan sieltä saakka ja vedän varmasti monia mutkia suoraksi. Pääpiirteissään siis:

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Slovenia erottautui Itävalta-Unkarin keisarikunnasta ja siitä tuli yksi kuudesta Jugoslavian tasavallan maasta (Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia). Siirtymä tarkoitti samalla siirtymistä länsieurooppalaisen kulttuurin piiristä balkanilaiseen. Alue on ollut alusta alkaen kulttuurisesti ja kielellisesti vahva, joten 1900-luvun lopulla Slovenia päätti jättää Jugoslavian (silloisessa Jugoslaviassa Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja tavoitella itsenäisyyttä. Slovenian ja samaan aikaan myös Kroatian julistettua itsenäisyytensä kesäkuussa 1991, suurta Serbivaltiota kaavaillut Serbia aloitti sodan, joka nimettiin myöhemmin Slovenian sodaksi. Sota kesti vain kymmenen päivää ja johti Slovenian kohdalla itsenäistymiseen.

Itsenäistyminen vuonna 1991 ja liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 2004 ovat merkinneet Slovenialle paluuta länsieurooppalaisuuteen ja oman paikan etsintää eurooppalaisessa yhteisössä. Itsenäistymisensä jälkeen Slovenia tavoitteli tunnustusta ja roolia varteenotettavana osallisena kansainvälissä yhteisössä ja sen tärkeimpiä ulkomaanpoliittisia tavoitteita oli liittyä kansainvälisiin organisaatioihin ja yhteisöihin kuten esimerkiksi NATO, YK ja EU. Mukaan pääsyn lisäksi Slovenia on tätä nykyä saanut kunnian olla myös puheenjohtajamaana useissa organisaatioissa, mukaan lukien EU vuonna 2008. Yleinen mielipide EU:a kohtaan on edelleen hyvin myönteinen. EU-jäsenyyden positiiviset puolet ovat laajalti näkyvissä arkipäivässä muun muassa liikkuvuuden helpottumisena.

Sloveniaa voidaan pitää taloudellisen menestyksen ja vakauden esimerkkinä alueella. Sen bruttokansantuote on alueen korkein, infrastruktuuri erinomainen ja väestö koulutettua. Naapureihinsa verrattuna Slovenia on huomattavasti vähemmän korruptoitunut. Transparency Internationalin listalla Slovenia on sijalla 27, kun esimerkiksi Kroatia on sijalla 66. Itsenäistymisensä jälkeen Slovenia ottikin tietoisesti etäisyyttä entisen Jugoslavian alueen maihin, eikä halunnut tulla luetuksi Balkanin ongelma-alueeseen. Nykyään maa haluaa kuitenkin luoda suhteitaan Länsi-Balkanille voidakseen toimia eurooppalaisena väylänä alueelle.

Slovenian virallinen kieli on sloveeni ja sitä puhuu noin 88 % väestöstä. Sloveeni on latinalaisin aakkosin kirjoitettu slaavilainen kieli. Slovenian kielellä on ollut suuri merkitys koko Slovenian historiassa. Valtion olemassa olo ja itsenäistyminen ovat pitkälti kielellisen ja kulttuurisen identiteetin säilymisen ja ylläpitämisen ansiota. Slovenian irrottautuminen Jugoslaviasta juuri sellaisenaan liittyi vahvasti siihen, että alueella asuvilla oli yhteinen sloveenin kieli ja kulttuurinen identiteetti. Vuonna 2002 12,3 % (n. 123 000 ihmistä) kansalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin sloveenia. Tietyillä alueilla italia ja unkari ovat virallisia kieliä. Muita yleisimmin puhuttuja kieliä ovat bosnia, serbia ja kroatia.

Yleisten tietojen mukaan suurin osa slovenialaisista, noin 60 %, on roomalaiskatolisia. Muslimeita ja ortodokseja on noin 2 % prosentin vähemmistöt. Uskonnoista ei ole kuitenkaan tarkkoja tietoja, koska slovenialaisten ei tarvitse ilmoittaa uskonnollista vakaumustaan mihinkään. Eri uskonnollisia ryhmiä ja yhteisöitä on rekisteröityinä yhteensä 43.

Yksi maailman alhaisimmista syntyvyysluvuista (1,29 lasta/nainen) ja väestön suhteellinen vanhentuminen aiheuttanee muiden länsimaiden tapaan myös Sloveniassa tarvetta työperäisille maahanmuuttajille. Vuoden 1993 jälkeen Slovenian väestö onkin kasvanut ainoastaan maahanmuuton myötä. Viimeisin (30.06.2010) Slovenian nettomuuttoluku, eli maahanmuuttajien määrä vähennettynä maastamuuttajien määrällä, on noin 18 600. Lukua voi verrata vaikka Suomen noin 15 000:een. Sloveniaan muutetaan siis paljon, mutta sieltä muutetaan myös paljon pois. Suurin osa maastamuuttajista on ulkomaalaisia ja suurin virtaus on (takaisin) Bosnia-Hertsegovinaan sekä muihin entisiin Jugoslavian maihin. Tavallisinta on, että maastamuuttajat menevät takaisin lähtömaahansa. Vuoden 2000 jälkeen tarkasteltuna suurin määrä Slovenian kansalaisia on muuttanut Saksaan. Tänä päivänä ulkomaalaiset edustavat noin 4 % Slovenian väestöstä. Vuonna 2009 ulkomaalaisista maahanmuuttajista 47 % oli Bosnia-Hertsegovinan, 13 % Kosovon ja 10 % Serbian kansalaisia. Noin 7 % ulkomaalaisista maahanmuuttajista oli muiden EU-jäsenmaiden kansalaisia, näistä lukuisimpana bulgarialaiset, italialaiset ja slovakialaiset.

Sloveniassa voidaan ajatella olevan kahdenlaisia etnisiä vähemmistöjä; etniset yhteisöt eli italialaiset, unkarilaiset ja romaanit sekä etniset ryhmät eli serbit, kroatialaiset, bosnialaiset, albanialaiset, makedonialaiset sekä muutamia maahanmuuttajavähemmistöjä. Ensin mainituilla on virallisen vähemmistön status ja sen mukana tiettyjä oikeuksia, kuten muun muassa erityinen poliittinen asema. Slovenialaisia (etnisesti) maassa on noin 80 % kun taas suurimpia etnisiä vähemmistöjä ovat entisestä Jugoslaviasta juuriltaan olevat serbit (2 % väestöstä), kroatialaiset (1,8 % väestöstä). Unkarilaisia ja italialaisia sen sijaan on verrattain pienet vähemmistöt (0,3 % ja 0,16 % väestöstä).

Slovenian koulutusjärjestelmä on melko samanlainen kuin Suomen. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen ja se aloitetaan noin kuusivuotiaana. Sen jälkeen voi valita joko ammattiin valmistavan ammatti- tai teknisen koulun tai jatko-opintoihin valmistavan, nelivuotisen lukion. Koulutukseen käytetään noin 6 % bruttokansantuotteesta, mikä on keskimäärin OECD-maissa käytetty osuus. Sloveniassa on ammatillisia korkeakouluja, mutta yliopisto-opiskelu on suosittua. Julkisia yliopistoja on kolme; pääkaupungissa Ljubljanassa, Mariborissa ja Primorskassa. Suurin niistä on Ljubljanan yliopisto (65 000 opiskelijaa). Näiden lisäksi Nova Goricassa on yksityinen yliopisto.

Siinä siis yleisiä juttuja lyhyesti.

Esseessä mulla oli lähteenä:

Education in Slovenia. Ministry of education and sport. Government of the republic of Slovenia. Osoitteessa: http://www.mss.gov.si/en/areas_of_work/education_in_slovenia/

Klemelä, K. 1999. Slovenia-sivut: historia. Osoitteessa: http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/s_historia.htm

Kroflič, K. 2009. Multicultural education in Slovenia. The role of the inductive approach and education through arts in intercultural classroom. (draft version). Osoitteessa: www2.arnes.si/.../Berg-multicultural%20education%20in%20slovenia.doc

Možina, S. P. & Prešeren, P. (edit.), Prevajanje, M.Ž. (translation) 2009. Facts about Slovenia. Osoitteessa: http://www.ukom.gov.si/fileadmin/ukom.gov.si/pageuploads/dokumenti/Publikacije/FACTS2009novWEB.pdf

Nieminen, M. 2005. Eurooppa eläköityy eri tahtiin Tieto & Trendit. Tilastokeskus. Osoitteessa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_01_05_nieminen.html

Statistical Office of the Republic of Slovenia (SORS). Osoitteessa: http://www.stat.si/eng/index.asp

Suomen suurlähetystö, Ljubljana 2010. Osoitteessa: http://www.finland.si/public/default.aspx?nodeid=43053&contentlan=1&culture=fi-FI

Ulkoasiainministeriön maatiedosto (UM), Osoitteessa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17329&contentlan=1&culture=fi-FI

Integrating immigrant children into schools in Europe. Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA P9 Eurydice) 2009. Osoitteessa: eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/.../101EN.pdf

World Programme for Human Rights Education. Evaluation for the First Phase 2005-2009. Slovenia 2010. Osoitteessa: http://www2.ohchr.org/english/issues/education/training/docs/replies/SLOVENIA_Evaluation29April2010.pdf

Zavratnik, S. 2006. Contemporary Immigration and Asylum Policies in Slovenia. Annales: ser. hist. sociol. 16, 2/2006, s. 343-354.

Tilannepäivitys

Asiat etenee nyt kovaa vauhtia. Varasin menomatkan kulkupelit eli lennon Tampereelta Lontoon Standstedille (Ryanair), junan Lontoosta Pariisiin (Eurostar) ja lennon Pariisin Charles de Gaullelta Ljubljanaan (Easyjet). Sain kaikki matkat edullisesti ja hintaa noille tuli yhteensä n. 180 euroa eli huomattavasti vähemmän kuin halvin "suora" meno yhdellä vaihdolla. Halvaksihan tämä reissu ei muuten sitten tulekaan kun käväisee parissa kalliissa kaupungissa :) Lentoihin maksoin kaksi ruumalaukkua, jotka riittää vallan mainiosti Ryanairilla (15kg per laukku), mutta Easyjetin kohdalla täytyy olla tarkkana kun laukut saa painaa yhteensä(!) 20kg. Mitenkähän ihmeessä sitä osaa pakata tämmöseen lähtöön? Siitä pohdintaa ja panikointia varmaan myöhemmin...

Lähtöön on nyt siis noin 1kk 3vk, mikä ei ole paljon kun ottaa huomioon tämän iän mukana tulevan ajan kulun suhteellisen nopeutumisen. Ja tavallaan "lähtö", eli tavarat valmiina rinkassa ja matkalaukussa, tapahtuu jo vuoden vaihteessa kun täytyy jättää oma asunto ja siirtyä toisten nurkkiin reiluksi viikoksi. Aikataulu näyttää siis tältä: ma 10.1. Lontooseen, pe 14.1. Pariisiin ja tiistaina 18.1. Ljubljanaan. Kielikurssi alkaa vasta ma 24.1., joten tulee nyt sitten vajaa viikko hengailtua siellä etukäteen. Oon kyllä kuullut neuvoja, ettei sinne kannata/tarvii juuri etukäteen mennä, mutta noin ne aikataulut nyt vaan meni. Oonpahan ekana siellä saalistamassa asuntoja ja polkupyöriä :)

Asunnon etsimiseen ei ole voinut tehdä vielä kauheasti mitään kun ilmotuksia, joita oon löytänyt, etitään kämppistä aika lyhyellä varoitusajalla. Lähempänä siis sitä puuhaa. Mutta hyvän oloiselta nettisivulta vaikuttaa ainakin http://life-in-ljubljana.123405.n3.nabble.com/Room-exchange-f1320630.html ja sitten Ljubljanan Erasmusopiskelijoille lukuvuodelle 2010-2011 on oma facebook-ryhmä. Ljubljanassa lähes kaikki opiskelijat tuntuvat asuvan kimppakämpissä, usein jopa porukalla vuokratuissa omakotitaloissa, mikä kuulostaa aivan loistavalta. Opiskelija-asuntola ja huoneen jakaminen jonkun kanssa ei niinkään. Odotan kyllä kovasti tuota kimppa-asumista kun olen tässä asustellut jo aika kauan yksin ja tottunut omaan rauhaan. Täytyy vaan pitää sormet ristissä, että löytyy kivoja ja reiluja kämppiksiä ja reilu vuokranantaja.

Virallista "sinut on hyväksytty" viestiä ei ole tullut vieläkään Ljubljanasta, mutta sen sijaan kielikurssille (EILC) hyväksyntä tuli. Yhteyden pito Ljubljanan päästä on ollut tosi hyvää ja sieltä on lähetetty esim. jokaisen lomakkeen vastaanottamisesta varmistusviesti. Esimerkillistä. Aika monissa matkakertomuksissa kun kuvataan, että yhteydenpito vaihtoyliopistojen kanssa takkuaa.

Pääsin tässä muuten tekemään Slovenia researchia ihan opintopisteiden edestä, kun meidän piti valita kasvatustieteen syventävällä Monikulttuurisuus ja koulutuspolitiikka -nimisellä kurssilla jokin maa, jonka monikulttuurisuus- ja koulutuspolitiikkaan tutustutaan. Essee on vielä hitusen vaiheessa, mutta voisin postailla tänne myöhemmin keskeisiä löydöksiä. Slovenian lähihistoria on muuten aikas mielenkiintonen!

Jännää postia ja muuta edistystä

Postilaatikkoon kolahti tänään ns. paksukuori, eli vaihtoon liittyviä papereita; muun muassa todella virallinen englanninkielinen todistus erasmus-statuksesta, apurahan hakupaperit sekä tietoa Suomesta kymmenellä kielellä. Apuraha on tänä(kin) vuonna huimat 200€ kuukaudessa, joka ei varmaan kalliimpaan maahan mennessä paljon auttaisi. Onneksi olen menossa Sloveniaan!

Myös asuntoasiassa on tapahtunut edistystä ja vuokralainen asuntoon on löytynyt. Asuntohelppi-niminen nettisivusto oli kyllä todella tehokas, sitä kautta kyselyjä tuli vaikka kuinka. Muutama heistä kävi katsomassakin ja pääsin oikein valitsemaan heistä parhaan. Asuntooni muuttaa nyt chihuahua(!) sekä sen omistaja 21-vuotias TTY:llä opiskeleva tyttö, joka vaikutti mukavalta ja luotettavalta. (Palataan asiaan sitten kun olen pulassa vuokralaisen tai koiran takia). Saan jättää asuntoon suurimman osan huonekaluista ja vien ihan mielelläni sängyn ja henkilökohtaiset romppeet pois. Onneksi minulla on ihania ystäviä, joiden varastoja ja yläkertoja pääsen täyttämään, eikä tarvitse vuokrata mitään varastoa.

Lentoja en ole varannut vielä, mutta menosuunnitelma alkaa olla selvä. Koska suoraan lentäminen olisi tylsää, käväisen matkalla vähän Lontoossa ja Pariisissa :) Mä tarviisin varmaan tylsän miehen saamaan jotain todellisuudentajua näihin mun matkasuunnitelmiin. No joo, käydään siis Kaisan kanssa n. 5 päivää Lontoossa ja siitä jatkan junalla pidennetyksi viikonlopuksi tapaamaan työleirituttavuutta Pierreä Pariisiin. Hieno päästä kokemaan maailman toiseksi pisin rautatietunneli, n. 50 km, ja juna, jolla pääsee reilussa parissa tunnissa Lontoosta Pariisiin!

Nyt pitäisi varmaan alkaa tuntua todelliselta tämä lähtö, mutta silti tuntuu kuin olisin menossa vaan reissuun.

Slovenia

Mikäs onkaan tämä pikkuinen Itä-Euroopan maa, jonne olen menossa? Tässä vähän googletuksen tulosta:

Slovenia on pikkuinen maa, sen pinta-ala on vain noin 20 000 km2. Asukkaita koko maassa on noin 2 miljoonaa ja sen pääkaupungissa Ljubljanassa vajaat 270 ooo. Slovenia on ollut itsenäinen vasta vuodesta 1991 lähtien ja EU:iin ja NATOon se on kuulunut vuodesta 2004. Vuonna 2007 maassa otettiin käyttöön euro, minkä mukana hintataso on kuulemma noussut. Siellä ei ole siis mitenkään superhalpaa niinkuin helposti ensin ajattelee.

Maan rajanaapureita ovat Italia, Itävalta, Unkari ja Kroatia ja sillä on noin 50km rannikkoa Adrianmerellä. Ljubljanasta pääsee kulkupelistä riippuen melko tai tosi nopsaan vaikka minne, joten se on himoreissaajan unelma. Junalla ja bussilla liikkuminen on ilmeisesti halpaa, mutta matkat kestää. Tuo nyt tuskin on mikään ongelma, junassa istuminen kun on kivaa ja saattaa nähdä hienoja maisemia. Toinen vaihtoehto matkusteluun on auton vuokraaminen porukalla, vaihtarit harrastavat sitä kuulemma paljon ja se on myös suhteellisen halpaa.

90 % maasta on yli 200m merenpinnan yläpuolella ja maasto on pääosin kukkulaista ja vuoristoista. Korkein vuori Triglav on 2864 m! Vaikka maa on pieni, ilmastoero pohjoisen alppi-ilmaston ja etelän rannikon välillä on suuri. Ljubljanassa keskilämpötila on talvella noin 4°C ja kesällä noin 22°C, kesällä päivälämpötilan on noin 30°C, joten aika kiva keski-eurooppalainen ilmasto.

Siinäpä se, pähkinän kuoressa. I can't wait!

Omaisuuden karsintaa

Asuntoasiassa tulin siihen tulokseen, että paras ratkaisu on koittaa etsiä asuntooni alivuokralainen ja vasta jos sellaista ei mistään löydy, annan asunnon pois ja vuokraan varaston. Tarkoitus on vuokrata asunto kalustettuna, mutta siitäkin huolimatta ylimääräisestä kamasta on nyt aika päästä eroon.

Olen tässä alkanut katsella omaisuuttani sillä silmällä, mitä voisi antaa, heittää tai myydä pois. Kaikennäköistä tarpeellista ja tarpeetonta on vuosien mittaan kertynyt nurkkiin ja tämä vaihtoon lähtö on oikein oiva paikka karsia turha omaisuus roskiin, kirpparille ja kavereille (vink vink, saa tulla hakemaan tavaraa).

Yhden iltapäivän penkomisen perusteella prosessi vaikuttaa suoraan sanottuna tuskaiselta. Lähes jokaisen tavaran kanssa alkaa pohdinta "kyllä minä tätä joskus vielä käytän" ja juuri mitään ei saa laitettua poismenevien pinoon. Minulla tuntuu olevan pölyttymässä aikamoinen määrä vaatteita, kenkiä, kirjoja, lehtiä, levyjä, lankoja jne jne, joita "varmasti" vielä joskus käytän.

Ei kellään olis tarvetta esim. voileipägrillille tai iltapuvulle? Tai oikein hyvää vinkkiä, miten saada kamat karsittua minimiin?

Hyväksytty Ljubljanaan!

Jippii!!! Pitkä odotus on ohi ja iloiset uutiset saapui inboxiin tänään. Oman yliopiston päästä minut on nyt hyväksytty ensi kevääksi Ljubljanaan. Mailin luettua kasvoille levisi hymy ja hetken päästä alkoi hirvitys, apua nyt se on menoa! Sain kuitenkin puolen tunnin päästä hirvityksen sen verran kuriin, että lähetin vahvistusviestin paikan vastaanotosta. Samoin liikkeelle lähti hakemus EILC eli Erasmus Intensive Language Course -kurssille.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana on nyt valtavasti asioita hoidettavana. Ensimmäisenä nyt pikimmiken täytyy lähettää hakemus ja jotain liitteitä Ljubljanaan. Asuntoon täytyy löytää alivuokralainen, kamoille löytää sijoituspaikka, vakuutukset ja opintotukiasiat täytyy hoitaa kuntoon, lentoja täytyy alkaa kattelemaan jne jne.

Miten tässä nyt pystyy keskittymään opiskeluun vielä pari kuukautta?

Uusi idea, uusi alku

Hei ja tervetuloa seuraamaan kuinka meikäläinen (toivottavasti) lähtee vaihtoon reilun neljän kuukauden kuluttua! Kaikki on vielä aivan alkutekijöissään, mutta suunnittelu ja intoilu on jo täydessä vauhdissa. Suuntana mulla on todennäköisesti Slovenia ja Ljubljana, josta olen ihan superinnoissani. Täytyy kuitenkin koittaa vähän himmata ja miettiä myös varasuunnitelmaa, jos kävisikin niin, etten tuonne Ljubljanaan pääse. Yhtenä varavaihtona olen miettinyt Unkaria ja Budabestia.

Taustatiedoksi niille, jotka eivät minua tunne (tai en tiedä lukeeko tätä kukaan sellainen, itse ainakin tykkään lueskella satunnaisia reissu- ja nyt myös vaihtoblogeja), että olen n:nen vuoden kasvatustieteen opiskelija, luen siis yleistä ja aikuiskasvatusta, minusta ei tule opettajaa. Vasta nyt kun ikää, opiskeluvuosia ja reissukokemusta on kertynyt tarpeeksi, uskaltaudun lähtemään yksin pitkäksi aikaa johonkin tuntemattomaan. Vuosi sittenkin selailin kyllä täydennyshaun vaihtopaikkoja, mutta johonkin pikkuasiaanhan se silloin kaatui. Ja Slovenian kohteenkin sivuutin täysin silloin; "minähän en mihinkään Itä-Eurooppaan lähde" -ajatuksella. Nyt kun olen siitä enemmälti lueskellut, sehän vaikuttaa aivan loistavalta paikalta vaihtokohteeksi ja nimenomaan Itä-Eurooppa kiinnostaa.

Haen tosiaan ERASMUS-vaihtoon toisessa täydennyshaussa kevääksi ja Ljubljanaan minun täytyy hakea muiden laitosten kautta, meidän oman laitoksen paikka oli jo mennyt. Onneksi esim. ISSS:llä, jonka paikkaa ensisijaisesti haen, on jäljellä kaksikin paikkaa sinne, joten luulisin, että mahdollisuudet on ihan hyvät sitä kautta. Kv-toimistosta minulle kerrottiin, että tässä toisessa täydennyshaussa hakijoita on vain kourallinen ja vakuuteltiin, että johonkin pääsen ihan varmasti.

Hakuaika alkaa vasta kolmen viikon päästä, mutta olen innostuksissani tehnyt jo suurimman osan hakuun liittyvästä työstä (tai sen, mitä tässä vaiheessa voi tehdä). Valmiina on Europassi ansioluettelo, Statement of Purpose (se pitää luetuttaa vielä jollakulla), alustava opiskelusuunnitelma eli lista kiinnostavista kursseista sekä jonkin verran listaa huolehdittavista asioista sekä ennen lähtöä että paikan päällä. Niitä on muuten aikasen paljon, A4:n verran! Myös se, että näillä näkymin luovun asunnostani ja puristan kamani johonkin varastokoppiin tekee tästä lähdöstä aika mielenkiintoisen ja hurjan, minusta tulee hetkeksi koditon! Mutta se on vain maallista, sanoisi Katto Kassinen.